Viikko 10

Olemme kiertäneet tukiryhmäni kanssa ympäri Satakuntaa koko viikon. Tiistaina Luvialla, keskiviikkona Nakkilassa ja Porin Eetun aukiolla, torstaina Kankaanpäässä ja Kokemäellä, perjantaina Pihlavassa, Eetun aukiolla Porissa ja Ulvilan Hansalla sekä lauantaina Eurajoella ja Porissa. Joku kysyi, että mikä on eduskuntavaalikampanjassa kaikkein hienointa. Minusta se on mahdollisuus tavata ihmisiä ja kuunnella, mitä sanottavaa kullakin on. Vuorovaikutteisesta dialogista oppii kaikki.

Kiertelystä on tullut myös hyvä mieli siksi, että olen saanut niin upeaa palautetta ihmisiltä. Kymmenet ihmiset ovat käyneet päivittäin sanoamassa äänestävänsä tai käyneensä jo äänestämässä allekirjoittanutta. Huikea fiilis, silllä se osoittaa, että emme tee työtämme turhaan, vaan uudenlaiselle ajattelulle on kysyntää.

Kierrellessä ympäri Satakuntaa voi oikeastaan sanoa, että koko elämäni tulee pala palalta vastaan. Luvialla näin yhtä kollegani, jota en ole nähnyt aikoihin. Nakkilassa törmäsin teatterinuorissa samaan aikaan näytelleeseen tyttöön, joka oli vain sattumalta käymässä kotonaan Nakkilassa. Nakkilassa minua tuli tervehtimään myös entinen autokoulun opettajani ja hänen vaimonsa. Olin osa heidänkin elämäänsä ajaessani kevytmoottoripyöräkorttia, ajokorttia ja kuorma-autokorttia. Oli ihana kuulla, että heidän mielestään en ole muuttunut lainkaan. Siis että olen vieläkin samanlainen kuin ennen. Iloinen, pirteä ja velvollisuudentuntoinen huolehtija.

Kankaanpäässä törmäsin äitini lapsuudennaapureihin, Kokemäellä taas aikoinaan aktiivisesti Punaisessa Ristissä kanssani toimineisiin ihmisiin. Eurajoella ja Porissa tuli vastaan kaukaista sukua olevia muita karjalaisten jälkeläisiä ja vanhoja koulukavereita. Annarillalla oli muuten ihana koira! Minulle nousi heti koirakuume!

Pihlavassa ja Ulvilassa oli koko joukko entisiä ja nykyisiä oppilaitani liikkeellä. Sain positiivista palautettakin: (nuorten kielellä) sä oot yhä tosi hyvä muija! Että sillai. Mukavinta oli kuitenkin kuulla, että vanha kerhotäti muisti minut vieläkin. Hän tuli kysymään, että olenko sama krista kiuru joka oli samassa päiväkodissa hänen kanssaan. Hän totesi, että olen vieläkin yhtä ihana lapsi kuin silloin! Tosin olin silloin vain 4 vuotta. Mietin näin jälkikäteen, onko se kohteliaisuus, että olen vieläkin samanlainen? : )

Lapsuudesta tulikin mieleen lasten aseman parantaminen. Lapsiperheitä tulisi tukea paljon nykyistä enemmän, sillä suomalaisen yhteiskunnan tukipilari on hyvinvoiva perhe. Nuoret ja lapset sekä heidän perheeseensä suunnittelevat elämäänsä ja uskovat tulevaisuuteen. Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on aivan yhtä tärkeitä kuin fyysinenkin hyvinvointi.

Mielestäni eduskunnan on pidennettävä vanhempainlomaa kuukaudella. Lisäksi lapsilisiä tulisi korottaa niin, että kaikki lapsiperheet pääsisivät hyötymään niistä. Siksi erityisesti ensimmäisestä lapsesta saatavaa tukea tulisi korottaa reilusti ja lapsilisät tulisi sitoa paremmin nykyiseen kulutustasoon. Ensi vaalikaudella tulisi myös selvittää, miten lapsilisät voitaisiin ulottaa koskemaan vielä 17-vuotiaitakin. Yksinhuoltajien ostovoimaa tulisi myös lisätä korottamalla yksinhuoltajien lapsilisiä. Vaikka elatustukea nostettiin, silti korottaminen olisi jatkossakin vielä tarpeen.

Vaikka kokoaikainen työ on jokaisen oikeus, silti osa-aikatyön pitäisi olla mahdollista niille vanhemmille, jotka sitä itse toivovat. Siksi myös päivähoidon tulisi tukea osa-aikatyötä. Lisäksi alle 3-vuotiaiden osittaista hoitorahaa on korotettava. Myöskin pienin äitiyspäiväraha on liian alhainen.

Jatkossa erityistä tukea tarvitaan apua tarvitsevien lapsiperheiden auttamiseksi. Siksi lastensuojelun, kouluterveydenhuollon ja terveydenhuollon resurssit on turvattava kunnolla. Niiden kautta voidaan jo varhaisemmin auttaa eniten tukea tarvitsevia lapsia. Lapset ja nuoret ovat edustavat tulevaisuuden uutta voimaa, mikä vie Suomea eteenpäin. Suomalaisilla ei ole varaa siihen, että meidän lapsemme ja nuoremme syrjäytyvät.

Oho, pitäisi varmaan kirjoittaa perheiden aseman parantamisesta oikein lehteen.

Lopuksi aioin osoittaa, että osaan olla myös lyhytsanainen. Siispä nyt näkemiin!

Viikko 11

Ajatella, 11 viikkoa eduskuntavaalien odotusta. Aika on ollut täynnä mitä erilaisempia hetkiä ja käänteitä. Nyt lauantaina noin 24 tuntia ennen vaalien loppuratkaisua, istun olohuoneen soffalla päivän seikkailut läpi eläneenä ja nautin tästä tunteesta: olen parhaani tehnyt. Takki on aika lailla tyhjä ja olo helpottunut. Oikeastaan aivoihini vyöryvää tunnetta voisi kuvata hyvin luontorunoilija Risto Rasan sanoin.

”Kuuntelen kuinka metsä puhuu,
puuta heinää”.

Vaalitouhut on suoritettu, nyt odotetaan, miten käy. Olen päättänyt, että tänään en aio pitkään jaaritella, mitä tällä viikolla on tapahtunut. Kyllähän se tiedetään: Ulvila, Luvia, Rauma, Pomarkku, Noormarkku, Porin kävelykatu, Säkylä, Eura, Huittinen, Kokemäki, Nakkila ja Harjavalta. Sen kuitenkin totean, että olen nauttinut täydestä sydämestäni tästä ajasta, sillä parhainta on ollut käydä dialogia matkan varrella tavattujen ihmisten kanssa. Olen oppinut muutamia uusia asioita, syventänyt näkökulmia vanhoihin tuttuihin asioihin ja oivaltanut, etten ole ollenkaan erehtynyt siinä, mitkä asiat ihmisten mielestä ovat kaikkein tärkeimpiä asioita.

Olen tänäänkin tavannut monia ihmisiä Porin Eetun aukiolla, jotka ovat käyneet kysymässä, millaisia asioita tulisin eduskunnassa ajamaan. Olen vastannut tänään monta kertaa lyhyen kaavan mukaan, että pehmeät arvot ovat lähinnä sydäntäni. Siksi puolustan parhaani mukaan seuraavia asioita: työ, toimeentulo, koulutus ja terveys. Kun jotkut ehdokkaat puhuvat esimerkiksi fyysisestä turvallisuudesta tai henkisestä turvallisuudesta, itse puhun sosiaalisesta turvallisuudesta. Olen kiteyttänyt tänään monesti samat asiat lyhyesti. Olkoon siis vielä kerta kerran päälle.

1. 100000 uuteen työpaikkaan pyrittävä tavalla, mikä ei perustu veronalennuslinjalle. Tällaisella työllisyys- ja talouspolitiikalla vapautuu voimavaroja hyvinvoinnin lisäämiseen.

2. Laajalla köyhyyspaketilla parannetaan kaikkein heikommassa asemassa olevien perusturvaa:
- pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaista työttömyysturvaa on parannettava
- eläkeläisten ostovoimaa lisättävä kunnollisella tasokorotuksella ja yliverottaminen lopettamalla
- myös opiskelijoiden opintotukijärjestelmää on parannettava, jotta täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista
- lisäksi pienituloisten lapsiperheiden tilannetta tulee helpottaa lapsilisiä korottamalla.

3. Kansallista terveysprojektia on jatkettava, jotta hoitotakuu toteutuisi ja julkinen terveydenhuolto pystyisi tarjoamaan kaikille hoitoa. Painopisteen tulee olla vanhustenhuollon voimavarojen lisäämisessä.

4. Valtion on satsattava jatkossa tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin maakunnasta riippumatta.

5. Valtion lisättävä kuntien rahoituspohjaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä.

Monesti kysyttiin myös, mitä tekisin satakuntalaisten hyväksi. Olen vastannut tähän kysymykseen luettelemalla seuraavat asiat.

1. Työllisyyttä hoidettava edelleen: koulutusastetta nostettava, ammattitaitoista työvoimaa koulutettava ja työllistämiseen satsattava.

2. Satakuntaliiton kärkihankkeita on edistettävä kaikin tavoin (mm. maantie-, vesi- ja raideliikennehankkeet, satamat, valtion työpaikkojen saaminen)

3. Satakunnan on oltava monipuolinen koulutuksen maakunta valtion rahoituksen piirissä.

4. Satakunnan on saatava oma tasapuolinen osuutensa maakuntien aluepoliittisista varoista ja toimista.

5. Satakuntalaisten asioita on hoidettava yhteistyössä sekä oman että muiden puolueiden kansanedustajien kanssa.

*******

Juuri lupasin itselleni, että en mieti enää tänään mitään. En äsken ihan onnistunut, mutta otan nyt uudesti. Jään jännittämään tuloksia -- pidäthän peukkuja?

Toivotan sinulle rakas Blogini lukija kaikkea hyvää elämääsi. Kiitos ajastasi ja siitä, että olet halunnut löytää yhden pienen kiurun maailmasta punaisen langan. Voi hyvin!